Pöllöt

Helmipöllö (Aegolius funereus)

On Suomen yleisin pöllö

Koko ja ulkonäkö: Helmipöllö on pituudeltaan 22-27 cm.

Sen selkäpuoli on valkotäpläinen ja ruskea.

Edestäpäin se on vaalea ja rinnassa on pitkittäisiä tummia juovia.

Sen pää on iso ja silmät ovat suuret ja keltaiset.

Nuoret helmipöllöt ovat aluksi kokonaan ruskeita.

Täysikasvuisen helmipöllön paino on noin 120-200 grammaa.

Sen lentotapa on suora ja voimakas.

Levinneisyys: Lajia voi nähdä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa havumetsävyöhykkeellä.

Helmipöllö pesii koko Suomessa. Suomessa pesii keskimäärin

15 000 paria. Helmipöllö on vaelluslintu.

Elinympäristö ja ravinto: Helmipöllö pesii kaikenlaisissa metsissä, kunhan tarjolla on pesäkolo ja ravintoa. Helmipöllö pesii myös pöntöissä. 2-5 metrin korkeudessa. Helmipöllö käyttää ravinnokseen hiiriä, myyriä, päästäisiä, pikkulintuja ja sammakoita.

Lisääntyminen: Helmipöllö pesii puunkoloissa tai pöntöissä. Laji munii maaliskuun alussa yleensä 3-6 munaa. Hyvinä myyrävuosina jopa 9 munaa. Hautomisaika on noin 27 vuorokautta, ja vain naaras hautoo. Poikaset lähtevät pesästä 3-4 viikon ikäisinä.

     Hiiripöllö (Surnia ulula)

       

RAVINTO: Sen ravintoa ovat pienet linnut ja nisäkkäät, ja pääravintoa ovat erityisesti metsä- ja peltomyyrä.

TUNTOMERKIT (KOKO): Hiiripöllön pituus on 36–39 cm, ja koirailla paino on 270 g, naarailla 320 g. Se on pitkäpyrstöinen, teräväsiipinen päiväaktiivinen pöllö. Sillä on harmaanmustaa kuviointia takaraivossa ja selässä. Vatsa on valkea, hienosti tummalla vipevöity. Se istuu usein näkyvällä paikalla puun latvassa, ilmakaapelilla tai tolpan päässä. Lennossa sen voi sekoittaa varpushaukkaan, mutta erona on selvästi suurempi pää.

LEVINNEISYYS: Laji pesii Pohjois-Suomessa. Syksyisin se vaeltaa etelään, joinain vuosina suuremmissa määrin, jolloin lintuja tavataan aivan etelärannikkoa myöten.Se on levinnyt koko pohjoiselle pallonpuoliskolle Fennoskandiasta Kaukoitään, Alaskaan ja Kanadaan.

ÄÄNTELY: Soidinääni koostuu pitkistä ja nopeista pulinasarjoista. Ääni muistuttaa lähinnä helmipöllöä. Varoitus on korviavihlova kvi, kvi ,kvi… -huutosarja.

LISÄÄNTYMINEN: Muninta voi alkaa jo maaliskuun lopulla, mutta pääosa se munii huhtikuussa, ja monet parit aloittavat vasta toukokuussa. Valkoisia, soikeita munia on tavallisesti 4–8, jyrsijöiden huippuvuosina jopa 10–12. Naaras hautoo kuukauden. Poikaset lähtevät pesästä maastoon 3-viikkoisina ja oppivat lentämään 5-viikkoisina.

     Huuhkaja (Bubo bubo)

Ravinto: Jyrsijät ja muut nisäkkäät, linnut, matelijat,

sammakkoeläimet, kalat, variksia, lokkeja, siiliä, jäniksiä, kissoja, sääksiä ja hiirihaukkoja

Paras tuntomerkki: Korvatöydöt

Pesiminen: Munii maalis-huhtikuussa 1-4 munaa. Vain naaras hautoo. Haudonta aika on 35 vrk. Pesäpoikasaika 5-7 viikkoa Poikaset ovat lentokykyisiä 8-9 viikossa

Uhanalaisuus: Silmällä pidettävä, rauhoitettu myös ahvenanmaalla

Levinneisyysalue

Tiedon lähteet: Luontoportti, Wikipedia, Oppikirja